Sadepäivän tiskirätit

Joskus on syytä ottaa itseään niskasta kiinni, istahtaa, ja toimia. Ja jo heti tähän väliin annan vinkin, ettei minulle kannata ikinä sanoa ettei jollain asialla ole kiire, että "tee sitten kun ehdit". Kun siihen hetkeen saattaa mennä sitten aika ja iäisyys. Niinkuin nyt on mennyt. Mutta viimein on vähän valmiimpaa.

Puodissa puuhaillessani olen tänään saanut valmiiksi vain virkkauksia. Yhden sydämen (lisää, odottelemaan ensi ystävänpäivää), yhden puodin oman asian, joka liittyy vuodenaikoihin (mutta joka on projektina vielä kesken ja siitä kerrotaan sitten vähän valmiimpana), ja kaksi tiskirättiä.

Tämä on Hjertegarnin Blend Bamboosta, ihanasta puuvilla-bambu-sekoitteesta viimein valmiiksi saatu tiskirätti. Siihen-mistä-ei-ihan-vielä-puhuta tämä liittyy värinsä puolesta, samalla kun tämä oli pyydetty/tilattu bambutiskirätti, tämä oli testi, kuinka nuo värit istahtavat kaveruksiksi. Tämä on nyt siis KEVÄT.

Tässä on toinen tänään valmistunut tiskirätti. Tämä on isompi, yhtälailla tilattu/pyydetty, mutta pyydetty tekemään jämälangoista, joten tässä on käytetty Sirdarin Snuggly Baby Bamboo -bambu-villa-sekoitetta, josta oli kolme jämäkerää olemassa, ja jotka (hurraa!) kaikki loppuivat tähän projektiin.

Sirdarin villa tekee rätistä helpommin hapsuttavan kuin Hjertegarnin puuvilla, josta syystä en oikein tuosta Sirdarista tiskirättiprojektiin välitäkään. Mutta tuota Hjertegarnia voi lämpimästi suositella. Puodissa on ihanan keväänvihreä bamburätti pölynpyyhimiseen Blend Bamboosta, ja se on aivan ehdottomasti paras langasta väkerretty tiskirätti mitä mulla on koskaan ollut. Tarvitsisin kyllä kotiinkin uuden bambuisen, vaan kukas sen tekisi... 

Bambuisia tunnelmia.

Ehkä näillä voisi kuivata tuon kelin tuolta ulkoa. iPhonen Siri arveli sunnuntaina, että tänään keskiviikkona on Jyväskylässä +23 astetta lämmintä. Eipä taida olla. Vettä sataa ja taivas on harmaa. Jatketaan siis virkkausta!

Anjusha

Niittykukkia?!

Pitkään aikaan ei ole mikään itsestään päivittynyt tänne, ja se johtuu siitä, että sellainen elämää suurempi projekti (nimittäin historian ensimmäinen neulepaita) on tekeillä, ja puolta hihaa vaille kokonainen. Ennenkuulumatonta. Jännittäviä hetkiä seuraa siitä, että siihen alunperin ostetut langat eivät enää ole varsinaisesti valmistuksessa, ja niitä saa metsästää tuurikaupalla (koska tietenkään projektia aloittaessani en ostanut tarpeeksi lankaa, sitähän olivat kaupat täynnä vuosi sitten!). Onneksi yhtä vaille kaikki kerät ovat löytyneet, ja hyvällä tuurilla sitä viimeistä kerää ei edes tarvita, kun tuo näyttää olevan aika riittoisaa tuo lanka. Saas nähdä miten tässä käy.

Välipalana en voinut vastustaa uusinta Mollie Makesia, kahdesta syystä:
Ensinnäkin nuo munanlämmittimet olivat NIIN hienot tuossa kannessa, että vaikka meillä ei koristella pääsiäiseksi, eikä ikupäivänä syödä keitettyjä munia, sellaiset pitää saada tehdä joskus.
Ja toisekseen, jos lehden mukana tulee virkkuukoukku ja lankaa välipalaprojektiin, se on vähintäänkin kohtuullinen ostos.

Niimpä viime viikonloppuna, matkalla luistelunäytöksestä kotiin, askartelin autossa villapaidan vastapainoksi kukkasen.

Sen tekotapa oli hassu, ensin jätskitötterön muotoinen tuubi, siihen lerpakkeita, ja lerpakkeisiin liehukkeita. Katkaisematta lankaa kertaakaan. Työtä käännettiin välillä niin että pääsi kulkemaan työtä pitkin edestakaisin, mutta lopullinen kukka on yhdestä palasta itsestään muotoutunut, ilman rullauksia ja kieputuksia ja ompelua. Varsin viihdyttävä ja kekseliäs projekti :) Seuraavaan mahdolliseen kukkaan voisi tosin käyttää joko astetta paksumpaa lankaa, tai astetta pienempää koukkua. Tulisi napakampi. Sitten vaan koristelemaan tukkapompuloita, kasseja ja kevätkenkiä.

-Anjusha