Noro - Vajlora

Minulla ei ollut syyspipoa. Tai lähinnä, minulla oli yksi pipo, joka on fleecevuorinen, ja sitä myöten sopiva pakkaspakkaskelille. Näin syksyisellä, korvat paleltuvat ja sitten niihin sattuu, jos niitä ei mitenkään suojaa.

Piti siis saada pipa, joka suojaisi korvia. Minulla on myös Baktus-huivi, joka on tehty Noro Aya -langasta, ja pohdin, josko pipa voisi olla sille kaveri. Hain TitiTyyltä kaksi kerää Ayaa lisää, ja hain Ravelrystä ohjetta pipalle. Löytyi Vajlora -pipo, kun laittoi hakuohjeeksi että 3,5:n puikot, pipo, ilmainen ohje, ja kuvallinen ohje.

Pipa oli melko helppoa palmikkoneuletta, mutta ohjeessa oli muutama paikka, joissa piti ihan pysähtyä ja miettiä ja ratkaista ongelma ilman ulkopuolista apua. Kun vähän käytti järkeään ja sovelsi ohjetta, sai ohjeesta samannäköisen pipon kuin ohjeen kuvassa on.

Pipasta tuli vähän ja aavistuksen baskeriaiheinen, hauskasti löpsöttävä ja hyvin ja täydellisesti korville menevä.

Tässä Verttinen vääntää silmiään kieroon. "Jos tuo mahtuu äiti sinun päähän, niin sitten se tarkoittaa, että se mahtuu minunkin".

Tunge pipa äireen päähän ja ota hassuja kuvia. Jos oikein haluaa, saa pipon myös silmille. Mikä tietysti tarkoittaa, että sen saa löpöttämään pään taakse hauskasti.

Nyt on pipa. Ja sen kaveriksi huivi. Vielä jäi aavistus lankaakin, ja mietin, pitäisikö se muuntaa kämmekkäiksi. Ehkäpä. Saas nähdä.

Anjusha

KCWC, päivä 2

Aavistus piti ottaa sitten ihan samoin tein aikataulussa takapakkia, mutta jatkamma hieman ja aavistuksen myöhässä :)

Kids' Clothes Week Challengen kakkospäivässä on ohjelmassa kaapista löytyneiden hihojen henkiin herättäminen. Merirosvotrikoo löytyi kesällä Eurokankaan alelaarista (siis ei edes palalaarista, vaan niiden juhannuksenjälkeisalennusmyynnistä, jossa yritettiin päästä eroon jos jonkinmoisesta hankalasta). Siinä oli rasvatahra, josta syystä reilun metrin pala ihanan pehmeää ja joustavaa lycralla siivitettyä puuvillatrikoota maksoi 2,50€. Tahran pystyi leikatessa väistämään helposti, ja liian lyhyiden pyjamahousujen ompelun jälkeen (jotka onneksi kyllä löysivät uuden kodin) siitä jäi vielä kangasta hihoihin. Maanantaina leikkasin hihoille kaveriksi etu- ja takakappaleet, ja tänään pääsin niitä yhdistelemään.

Nanson trikoopalan vaaleansininen loppu, ja Kestovaippakaupan vaaleansiniset resorit saivat nuo hihat kavereikseen. Hiukkasen harmittaa vaaleansinisten eri sävyisyys, kun se saa molemmat näyttämään likaisilta, vaikka yksittäin ne ovat ihan nätin värisiä. Mutta jos tämä oli kotoa suoraan löytyvien asioiden rästiompelua, niin sopinee käyttötarkoitukseensa. Yöllä on pimeää, mutta viileää. Kukaan ei näe vaaleansinisen eri sävyjä. Lohduttakoon se ;)

Käytin paitaan Ottobre Designin hyväksi havaittua pyjamapaidan kaavaa, mutta lisäsin helmaan resorin, kun muuten tuo trikoo rullaisi helposti pepun päältä pois. Resorista tuli sopivasti lisäpituutta helmalle myös, kun koko 116cm taitaa kohta alkaa jäädä aika pieneksi. Hihansuuresoritkin tein parin sentin pidennyksellä. 

Ja aikaa sain kulumaan aikalailla juurikin sen tunnin, mitä pitikin. 

Tämän päivän tunti onkin sitten vielä käyttämättä. Ehkä illalla jatketaan.

Talohousut ovat muuten olleet kaksi yötä käytössä. Liian lyhyt mutta muuten vielä ihan sopiva kaava parani ensiluokkaiseksi pitkillä resoreilla (joka myös ratkaisi viime päivien "ei-voi-sietää-suoralahkeisia-housuja, ne-menevät-ikävästi-kantapään-alle" -dilemman ainakin yksien pöksyjen osalta), ja ihanan pehmoinen bambutrikoo on lutuisen tuntuinen öiseen aikaan. Jee.

Anjusha,

jonka on myös tehtävä itselleen syyshattua, sillä keli on jo hurjan viileä eikä allekirjoittaneella ole syyspipoa lain.

Kids' Clothes Week Challenge 2012

Joskus sitä elämäänsä kaipaa inspiraatiota.

Kaikenlaista olisi muutoinkin tarjolla, niinkos aina, kuten kirjanpitoa, työharjoittelijan
kanssa puuhaamista, joululahjojen ajattelmista, syyssiivousta, syntymäpäiviä tai ihan mitä muuta vaan mitä elämä nyt yleensä tarjoaa. Mutta tämä kuulosti kivalta - tällä viikolla, tunti päivässä, seitsemän päivän ajan, jos tekisi lastenvaatteita.

Ja ainakin näin maanantaina se onnistui ihan sillä, että vaihtoi huonetta ja ompeli. Kaapista löytyi valmiiksi leikattuina bambutrikoiset talopyjamahousut, joille riitti pelkkä ompelu, jotta ne sai valmiiksi. Samalla penkaisulla löysin myös luonnonvalkoiset bambutrikoot, jotka on lapsen kokoon leikattu, ja hihat pyjamapaitaan. Itseasiassa tulevat ihan tarpeeseen, kun juurikin on niin, että pyjamaosastoa ja pitkäkalsarivalikoimaa meillä tarvittaisiinkin paljon enemmän kuin mitä sitä on. Ompaisin siis talopöksyt unihousuiksi, ja lopun ajan tunnista käytin pyjamapaidan valmiiksi tehtyjen kaavojen etsimiseen ja niiden löydyttyä paidan loppuun asti leikkaamiseen.

Housuihin saa vielä kaveriksi paidan, kangasta on sopivasti sellaiseen. Mutta sen leikkaan vasta, kun olen ensin saanut sen valmiiksi leikatun paidan (joka on eri kankaasta, ja jolle voisi myös saada aikaan pöksyt kaveriksi) ja ne kalsonkihousut kasaan. Saapa tuota keskeneräisten pinoa hieman pienemmäksi, hurraa!

Saa nähdä, käytänkö huomisenkin tunnin jo tänään, kun huomenna on melko pitkä päivä eikä ihan tiedä illasta ehtiikö tuntia käyttää ompeluun.

Ihana haaste! Vielä kun keksisi jotain yllätyksellistä kun saa ensin nämä rästiasiat pinosta pois :)

Anjusha