Tilda-neitsyys tonttuillen

Äiteen pakettiin paketoitui tonttu. Se olisi toki voinut tulla Tiimarista kahdella lantilla, mutta se ei tullut. Se tuli omista kätösistä ja sen tekoon meni lähemmän pari kuukautta kaikkine taukoineen. Piti päästä kokeilemaan onnistuuko Tildailu sellaiselta, joka ei sellaista ole koskaan tehnyt.

Kankaat projektiin löytyivät Sinellistä ja osin kotoa, maali myös Sinellin peruja. Lampaanvilla, jota tontun sisälmyksistä löytyy, on omasta villavarastosta, ja lopullisen mekon helmaan tullut pitsi Rouvan (eli äidin äidin) pöytäliinasta. Poskiin puna tuli puuvärikynästä.

Ohjeet ja kaavat ovat Tildaa, mutta löytyivät Suuri Käsityö -lehdestä, jostain muinaisesta parin vuoden takaisesta numerosta, liekö ollut jouluaiheinen se.

Olipa hauskaa pysähtyä, ommella käsin pienenpienillä pistoilla, ilman kiirettä ja hoppua, ja katsoa millainen lopputuloksesta kehittyy.

Tonttu valmistui hyvissä ajoin ennen joulua ja vailla stressiä. Mukava projekti, joka toi myös aivan uutta ulottuvuutta Tiimarin kahden euron thaimaalaistonttuihin. Monta pientä saumaa, äherrystä ja puljausta. Täysin ilman käsintehtyä tonttua tulee toki toimeen mainiosti ja voi elämänsä elää, mutta tämä tonttunen sai yhden äidin ymmärtämään pienen niperryksen tuoman rauhan ja taidokkuuden. Voisin hyvin nähdä, että tällaisten tekemiseen voisi jäädä kiinni pidemmäksi aikaa. Vaikkei siitä kenellekään olisi mitään hyötyä.

-Anjusha

Äkäinen Luke-lintu

Tälle joululle meidän perheen pienväen joulutoiveet kiteytyivät joko Star Warsiin tai Angry Birdsiin. Tai Angy Birds Star Warsiin. Minä ryhdyin jo hyvissä ajoin ennen joulua etsiskelemään netistä värityskuvia äkäisistä tähtien sota -linnuista. Löysin sopivan yksinkertaisia kuvia TÄÄLTÄ, tulostin, leikkelin kaavoiksi ja applikoin tilkkukopan tilkkuaarteista mustalle Kestovaippakaupan trikoolle.

Asettelin kuvan kankaan reunalle niin, että se voisi istahtaa mahdollisen paidan alalaitaan. Tässä vaiheessa joulukuuta Verttinen hermostui, kun lintu päätyikin kiinni kankaaseen. Hän olisi kaikessa viisaudessaan mielellään halunnut linnun itselleen. Pyysin toki kauniisti odottamaan lopputulosta, kun ei vielä ymmärrys ihan riittänyt siihen asti että olisi keksinyt, että kankaasta voisi vaikka tehdä jotain...

Kun kerran kaiken pitää olla tähtien sotaa, oli paidan väri aika itsestään selvä. Verttisellä ei ole ollut yhtään mustahihaista paitaa, ja Darth Vaderia esittäessään musta paita olisi aika oivallinen. Tämän päälle voi siis tarvittaessa vetäistä Vader-teepaidan, joka kaapista löytyy jo.

Kaava paidalle löytyi Ottobre Designilta, koossa 122cm. Tuollaista resorikaitaleella huoliteltua pääntietä en ole vielä koskaan aiemmin kokeillut, saa nähdä kuinka sen kanssa käy. Muutoin paita oli aivan pala kakkua, kolme kaavanosaa, peruskampetta, saumat yhteen eikä mitään ylimääräisiä vipstaakkeja. Jos tuo istuu päälle mukavasti, on uusi pitkän paidan kaava kyllä ehdottomasti tässä. Vielähän sitä ei tietenkään ole kokeiltu, kun paita on paketissa iltapäivään, mutta piankos tuo selviää.

Tämä äireekin on viimein suostunut kokeilemaan äkäisten lintujen pelaamista. Kuolemantähdellä ollaan jo kolmannellatoista tasolla :)

Vaan nyt sauna lämpimäksi, puuro kiehumaan, takkaan tulet, ja kuusta koristelemaan.

Hyvää joulua itse kullekin säädylle!

-Anjusha

Saippuavillikset

Joulukuu mennä vipottaa. Sitä kun elää henkisesti vielä jossain marraskuun lopussa, ei ole ollenkaan mikään kiirus saada mitään valmiiksi, noin niinkun joulua ajatellen. Mutta niin vaan on, että kalenteri todistaa jouluaaton olevan ihan lähellä, joten jotain varmaan pitäisi asian eteen tehdä.

Voin tehdä jo yhden paljastuksen, se kun on osoittautunut niin tuntemattomaksi ilmiöksi, että jos sen paljastaa nyt, viime hetken lahjaideoijat voivat siitä vielä tarvittaessa napata itselleen pelastuksen.

Olen jo ehkä puolisentoista vuotta katsellut Ravelryssa "soap sweater" -hakusanalla löytyneitä ihanuuksia. Vielä enemmän niitä löytää pelkällä "soap" -sanalla. Enkä ottanut mitään ohjetta, katselin vaan, ja puuhastelin näin:

Pyöräytetään siis saippua (tuoksuton, LV, jotta allegisetkin voivat käyttää) villapaidan sisään, humps vaan. 

Jaa että mitä hyötyä siitä sitten on, paitsi että se on ihan kivan näköinen?

1. Kaikki 100% villaiset langanjämät saa hyvään käyttöön

2. Saippua ei luikastele kädessä pestessä, sen voi tarvittaessa ottaa vaikka kylpyyn.

3. Villalla voi hinkuttaa likaiset tassut putipuhtaaksi.

4. Saippuasta ei tule ikilähmäinen lilluessaan lavuaarin reunalla.

5. 100% villa HUOPUU saippuan ympärille saippuan pienentyessä, jolloin villapaita mahtuu pienemmällekin saippualle. 

Siis nerokasta.

Minä rakensin villapaidat sukkapuikoilla. Aloitin neljällä silmukalla ja lisäilin niin, että paidasta tuli suorakaiteen muotoinen. Jatkoin suoraan sileällä niin pitkälle, että saippua oli juuri ja juuri peittynyt, ja kavensin samalla tavalla kuin olin leventänytkin (ja viime hetkellä sujautin saippuan villiksen uumeniin), kunnes jäljellä oli 2 silmukkaa per puikko. Kevyt päättely, ja villis on valmis.

Täytynee tehdä yksi kotiinkin. Mutta vasta sitten, kun aatto on mennyt :) Sillä saippuoita on vielä, lankaa lankakopassa vaikka muille jakaa ja aattoonkin vielä monta päivää. 

Kevyt pikkumuistaminen niille, joille ei oikein keksi mitään, tai joille sattumalta on piipahtamassa kylään juuri ennen joulua. Auttaa sekä omaa lankavarastoa että hyvää mieltä, eikä vie liikaa aikaa tai energiaa.

Että rennokasta joulua sinnekin. 

Minä taidan unohtaa ressaamisen tänä jouluna :)

Anjusha

Trikookudeharjoituksia

Olin käynyt hankkimassa trikookudetta TitiTyyltä, tehdäkseni jumppapallolleni päällisen.

Toissa-aamuna takkaan tulia laittaessani vastaan tuli mistälieneesanomalehdestä (jota olin juuri runttaamassa sytykkeeksi) ohje virkattuun kudekoppaan. Ajatukset kun usein laukkaavat tolkutonta vauhtia, olin järkeillyt sekunnissa, ettei kannata koskaan trikoosta mitään virkkaamattomana lähteä virkkaamaan ensimmäiseksi mitään niin suuritöistä kuin jumppapallonpäällistä, kokeilematta ensin jollain pienemmällä.

Jos luvataan kori parissa tunnissa, sehän kuulostaa juurikin täydelliseltä kokeilulta. Joten repäisin lehdenkulman talteen ja oli päästävä heti kokeilemaan.

Siispä hommiin. Muutamassa minuutissa huomasin, ettei missään nimessä kannata pitää virkkuukoukkua niinkuin tavallisesti, vaan käsiään säästääkseen on viisaampi ottaa ronskisti kiskomisote ja vetää ennemmin hartiavoimin kuin pelkillä sormilla :)

Koppa olikin yllättävän nopea ja helppo. Aamutakissa lonniessa valmistui kepeästi pohja ja pitkin päivää pikkuhiljaa muu koppa. 

Sunnuntai-iltapäivän parkouraikaan kori oli jo valmis - vaikkakin piti heti lähteä säveltämään ja sekoittaa koppaan kahta eri ohjetta, tuon lehdessä olleen lisäksi hain reunukselle ohjeen Kauhavan Kangas-Aitan sivuilta, jossa oli vaikka mitä ihanaa (mutta eipä mennä nyt siihen) ja ihan ihkailmaiseksi ladattavissa (onkohan siinä järkeä, kysyy yrittäjä?!).

Ja nyt kun langat (tai ehkä neljäsosan omistamistaan langoista) saa nuin nätisti esille, syyhyttää sormet neulomaan kaikenlaista. Ja virkkaamaan toista koria :) Tahtoo lisää!

Anjusha

-jonka olisi syytä miettiä ennemmin vaikka joululahjoja, mutta miettiikin vain koppia.