maanantai 4. helmikuuta 2013

Aamukahvilla -patalappu; luopumisen kunniaksi.

Osana edellisessä postauksessa mainittua luopumisprojektia päätin luopua kahdesta varmaan kuutisen-kahdeksisen vuotta lankakopassa lojuneesta puuvillalankakerästä. Ne on hankittu joskus kauan sitten Jyskän Varastomyymälästä, halvalla kun sai (voi vihonviimeisyyttä!). Se oli sitä aikaa, kun Novita eli luonnonmukaistelukauttaan, ja kaikki oli "wind", "cloud" tai "stone" nimeltään. Tuon puuvillankin vyöte oli kauniin maitokahvinruskea, ja sai koko kerän näyttämään siltä, että nauloja on vissin varmasti yhtä luonnon kanssa :) Sillä kai minäkin niihin kahteen kerääni haksahdin, vaikken ikinä ole tykännyt tehdä puuvillasta mitään koukulla tai puikoilla.

Luovuin siis, mutta vain tehdäkseni niistä jotain. Kirjakerhosta tupsahtanut Patalappuja-kirja olikin oikein oivallinen lisä tähän luopumishommaan, siellä kun ohje toisensa perään kehottaa käyttämään jämälankoja ja eri värejä ja pikkunyssäköitä sitä ja tätä.

Tällainen tuli sitten ensimmäisestä luopumisestani:


Ja vaikka se on puuvillaa, siitä tuli aika herkkis, mukavasti paksu ja ensikokeilulla (teemukia nostaessa) ainakin oikein eristävän tuntuinen. Ajattelin sitä ensin lahjoa jonnekin, mutta luulen etten taida sittenkään raaskia, niin paljon kuin luopumisprojektista onkin kyse. En muista, onko kouluaikaan meilläpäin tehty patalappua. Ihan varmaan on, mutta vaikka muistan monta koulukäsityötä, sellaista en muista. Olkoon tämä nyt sitten ensimmäinen muistettava patalappuni :)

Herkkis.

Anjusha

3 kommenttia:

Henni kirjoitti...

Nää on NIIN hienoja. Meille saa tehdä vaikka tuparituliaisiksi vinkvink ;) Punainen lamppu ainakin on keittiöön tulossa. Katri-käly näitä meillä virkkasi ja ne on kyllä kovin somia!

Ja kiitos vielä saippuasta. Olemme siitä tykänneet ja sitä käyttäneet. Katsotaan onko siitä vielä uuteen kotiin muuttajaksi. Ainakin riittoisaa tuntuu olevan.

Elina kirjoitti...

Nämä kyllä hienoja!!! Meillä aika elähtäneitä patalaput ja kintaat... tekiskin mieli tehdä uusia.

Tanssiinan Anne kirjoitti...

Henni, tuohan on mainio idea! Katsotaampas mitä lankaröykkiön uumenista löytyisi mikä sopisi kivasti keittiön lampun kanssa :)

Ja Elina, minä luovuin sitten kaikkein elähtäneimmästä vanhasta patalapustamme kun tämä valmistui, niin että projektista tuli luopumista kahdelle kokonaiselle päivälle. Kieltämättä tuo uutuus innoittaa uusimaan muutkin patalaput keittiönlaatikosta, kun se siellä kauniisti näyttää puhtoisia värejään vanhojen patalappujen keskellä. Empäs ollut huomannutkaan, miten ne värjäytyvät ja likaistuvat käytössä, vaikka niitä välillä kyllä pestäänkin.