Uusi kerä näytti perin pinkiltä kun täyttä kerää katseli, mutta lopputuloshan oli selvästi violettivoittoinen. Ihan hyvä niin, minua hieman hirvitti ajatus ihan vauvanvaaleanpunaisista sukista.
Malli näissä on ihan omasta päästä, ja lähti liikkeelle pitkälti siitä, että pinkikäs kerä oli saatava loppuun. Ajattelin ja laskeskelin, että yksi kerä ei ehkä IHAN riittäisi, mutta jos mukaan laittaisi jokusen raidan ja kantapäät tekisi eri väristä, saisi punaisen kulumaan loppuun, ja vähän käyttöön vihreää ja ruskeaakin.
Ruskea kuluikin ihan pikkunyssäkkää vaille loppuun, kuin myös pinkikäs. Vihreää oli jäänyt enemmän aiemmista sukista, joten sitä jäi vielä pienen ihmisen sukkien verran. Pinkikkään kanssa oli jopa jännityselementti, saako kerän riittämään loppuun asti, mutta onneksi lanka riitti. Olisipa ollut ikävä projekti yrittää päästä eroon langasta, ja päätyä hankkimaan vielä uusi kerä samaa lankaa koska väri ei sittenkään olisi riittänyt.
Kivat sukat. Ne tulivat täyttämään aukkoa vanhojen Väinämöis-sukkien tilalla, ne kun olivat niin reikäiset, että kolmen yhtäaikaisen varpaan pilkotus sukan sisältä ei ollut pienin reikä. Ne pääsivät siis heti jalkaan, kesken ensiviikkoisen Popparikeikan stemmatreenien. Erityisesti tykkään tuosta uudesta aloitustavasta, että käännetään sukan vartta ja tehdään kerros nurjia ylälaidaksi. Siitä tulee nätti ja puristamaton, ja yllättävän hyvin pysyy paikoillaankin se, eikä valu paljasta tassua pitkin alas, kuten olettaa saattaisi.
Mitäs sitten neulottaisi?
-Anjusha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti