"Terve. Sä olet tämän kaupungin värikkäimmin pukeutunut selvästi. Olisko sulla hetki aikaa".
Ei ollut aikaa, kun piti kirmata avaamaan puotia. Mutta pikavilkaisu ympärille osoitti, että taisi olla oikeassa se. Kaikki muut ympärillä olevat olivat mustissa ja tummansinisissä, kokonaan samaan väriin puettuja kiireestä kantapäähän. Ja jäin pohtimaan omaa aamuista vaatevalintaani.
Today I walked past the centre of town to work. On the way a krishna-believer run me up.
"Hi. You look like you're the most colourfully dressed person in this town. Do you have a minute".
I didn't, for I had to go and open the shop. But a quick look around proved he was right. Everybody else was covered in black and navy, from top to bottom in the same shade of colour. And I was left to ponder on my choice of clothing this morning.
Monessa pukeutumisoppaassa puhutaan siitä, kuinka perustylsiin - jokapaikkaan ja kaikkiin vaatteisiin sopiviin - tavallisen pohjavärisiin vaatteisiin voi sotkea helposti yhtä tai kahta aksenttiväriä. Kai se sama toimii sitten sisustuksessakin. Väriä ei tarvitse olla paljon, ja kun sitä on yksityiskohdissa, sitä on helppo muuttaa kun oma värimaku muuttuu. Minä olen huomannut, että kesägarderoobistani löytyy häivähdyksiä punaista ja turkoosia, itsestään. Punainen viittaa enemmän koralliin tai flamingoon, sellaiseen aavistuksen persikkaiseen, ei jouluosastolle ollenkaan. Mutta sitä löytyy noista ihanista kengistä, kesälaukusta, tuosta teepaidasta, hippimekosta, kahdesta valitsemastani huivista, ja huomaan, että se sitoo aika hauskasti monen vaatetuksen yhteen. Kun jostain löytyy häivähdys punaista tai turkoosia, saavat loput vaatteet olla valkoisia tai vaaleanruskeita, ja kaikki jotenkin tuntuu huolitellulta ja ajatellulta.
Kerran näin kadulla miehen, joka oli muuten mustissaan, mutta sillä oli ruohonvihreä sateenvarjo, ja tismalleen samansävyiset sukat aavistuksen liian lyhyissä housunlahkeissa. Ja se näytti NIIN hauskalta. En tiedä oliko se tehnyt moisen tarkoituksella, mutta siltä se näytti. Ja muistan kaverin vielä kymmenen vuoden jälkeenkin.
On many "how-to-dress" tutorial they talk about how one could add an accent colour to two to an otherwise basic coloured wardrobe. I guess the same would work on interior design. The amount of colour can be sparse, and when the colour is in the details, it's easily changeable when one's taste in colour changes. I've noticed there are sprinkles of turquoise and red on my wardrobe for the summer. Red would be more like coral or flamingo, more peachy than christmas. But it can be found on the pair of those lovely shoes, from my bag, from the teeshirt I have on, from my hippie dress and from the two scarves I've chosen. When a detail has either red or turquoise in it, the rest of the clothing can freely be light brown or white, and the whole outfit feels somehow thought over and neat.
I once saw a man on the street, who was wearing black all over. He only had a grass green umbrella, and the exact same shade socks. He looked SO funny, and so thought over. And I remember him even after 10 years.
Ja nyt kun on katsellut toisten P333-kavereiden vaatekaappeja, aika monelta löytyy samaa ajatusta. Perusvärisiä perusvaatekappaleita, ja sitten jokunen hauska ja omaan persoonaan istuva väri-ihastus joukossa. Ja sitten toinen joukko on niitä, joiden koko garderoobi on värikäs, mutta jotenkin colour-coordinated - siis että koko vaatekaapilla on teema, jossa kaikki värit ovat samaa syvyyttä ja istuvat toistensa kanssa, mutta yhtään perusbeigeä ei ole näkyvissä.
Luulen, että tuo perusväri - aksenttiväriosasto voisi olla minulle se toimivin ratkaisu. Olen NIIN mielentilapukeutuja, että jos koko garderoobi olisi vuosikausia vaikkapa pelkästään pinkin ja petroolin varaan perustettu, kyllästyisin hetkessä. Mutta jos siellä on pääasiassa jotain valmiiksi-vähän-tylsähköä vaaleanruskeaa, harmaata, valkoista ja mustaa, jotka kaikki sopivat toistensa kanssa miten päin vaan, ja välissä ripauksia hauskoja ja piristäviä värejä, voi minunkin budjetillani saada aikaan hauskoja ja piristäviä kokonaisuuksia niin, että joskus voi olla jopa varaa vaihtaa värimaailmaa.
Now that I've seen some of the other P333's wardrobes, a similar pattern can be seen in a lot of them. Simply coloured basic items, and a sprinkle of lovely colour to fit the person's taste and style and personality. And then there are the "other lot", who have an all-over colourful wardrobe whose choices of colours are somehow themed and color-coordinated with no sign of basic beige.
I think that the basic colour - accent colour line would work better for me. I dress according to my moods, and if I'd have to live for years and years with just petrol and pink I'd be bored to death in no time. But if the wardrobe has mainly a-bit-dull light brown, grey, while and black with added extras of brilliant, fun and piggy colours, it might just be possible, even with my budget, to get fun and day-making outfits so there's room for color changes occasionally.
Nämä punaiset kengät ovat jotenkin kaiken alku ja juuri. Ne ovat ihastuttavan tyttöiset, tarpeeksi arkiset mutta sopivasti juhlavat, ja niitä tekee mieli tuijotella vaikka kuinka. Väristä tulee hyvälle tuulelle, se saa jalat liikkumaan ja ryhdin hyväksi, ja vaikka olisi kehnompikin päivä, ne saavat hymyilemään. Mitähän sitä talvikaudelle keksisi, mikä olisi yhtä hauskaa? Silloin tuntuu, että pukeutuminenkin on jotenkin vakavaa. Mutta nämä ovat Ihanat, ja ovat palvelleet jo pari kesää.
These red shoes are where it all started. The are remarkably girly, basic enough and yet fancy enough and they look like I could stare at them for days. The colour makes me feel good, it makes my feet move and my posture perfect, and even if I had a duller day ahead, they make me smile. Wonder if it's possible to find something as fun for the colder time of the year? Clothing tends to get all serious in winter. But these are Lovely, have been for a good year or two already :)
Että värikästä päivää siis.
So a colourful day to y'all.
Anjusha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti