Kun sellaisen tekee tarpeeksi harvoin, huomaa omistavansa lankoja, joita ei edes tiennyt omistavansa! Vähän kuin lankapuodissa kävisi, paitsi tylsempää ja ehdottomasti halvempaa. Tosin lankojen hypisteleminen ja keriminen on omanlaistansa väriterapiaa jo sekin, mikä vie voiton ihan minkä muun laisesta siivousoperaatiosta tahansa.
Nämä eivät suinkaan valmistuneet eilisen operaation JÄLKEEN, vaan pikemminkin johtivat koko inventaarioajatukseen.
Tein Verttistä varten, joulua silmälläpitäen, aluslapaset rukkasiin oikein viluisille keleille. Nämä ovat rakennetut kolmesta kerästä; valkoisesta Novitan Woolista, vihreästä Austermannin Step-langasta, ja oranssi-vihreä-sini-keltaraidakkaasta Fabelista. Pikkunyssäkkäisiä kaikki, muinaisista projekteista jäljellejääneitä.
Wool meni loppuun (ja sitä piti jatkaa aavistus valkoisella Bambinolla, jota löytyi avaamaton kerä lankalaatikosta), Stepistä ja Fabelista jäi niin pikkuiset kerät jäljelle, ettei niistä keskenään enää saa mitään. Ja siitä syystä pitikin ryhtyä tuohon lankojensäätämisprojektiin, löytääkseen ne kaikki muut mahdolliset piilossa olevat pikkuiset nyssäkät, joista ei enää yksinään ole mihinkään.
Kuviot ja lankojen järjestys ovat molemmissa lapasissa identtiset. Fabelin värinvaihto tekee niistä hauskasti erilaiset!
Näitä lapasia nimittäin kesken ollessaan kokeili myös Verttisen paras kaveri, jonka mielestä olisi aika hienoa, jos hänelläkin olisi samanaiheiset lapaset kuin Verttisellä. Ja kun on tuo joulukin tulossa...
Ja löytyihän niitä, pikkukeräsiä. Ihan sopivasti toisiin lapasiin. Samalla tuli käytyä koko varastonsa läpi, ja huomattua, että lankaa on vaikka seuraavan kaksivuotiskauden tarpeiksi, huoh. Pääsisiköhän sitä lankakauppaan jos olisi OIKEIN ahkera? Jos saisi monta kerää muunnettua vaikka miksi, tai valmistettua KAIKKI keskeneräiset työnsä? Kymmenen loppuunkäytettyä kerää ja saa mennä hankkimaan uuden?
Järjestin langat ohuisiin (ehkä 2,5:n puikoilla rakennettaviin, sekä muutamaan virkkauskerään), keskipaksuihin (sillaisia 3,5:n puikolla tehtäviä) ja paksuihin (pääasiassa villahousulankoja). Paksuimmasta kopasta tuli heti huoli; en minä tiedä enää ketään villahousutettavaa vaippapeppua! Onneksi niistä tulee vaikka pipoja, jos kukaan ei kaipaa pöksyjä. Tai sitten voi lahjoa maailman vaippalainaamoita :)
Otin heti yhden keskeneräisyyden työn alle. Teen itselleni valmiiksi lapaset, jotka on aloitettu varmaan ainakin puolitoista vuotta sitten. Siitäkin langasta jää ylimääräistä lapasten perään, saa nähdä kuinka kauan vie, ennenkuin ensimmäisen kerän saa ihan loppuun :)
-Anjusha
2 kommenttia:
Kerrassaan IHANAT lapaset :)
:) Hauskat niistä tuli minustakin. Ja on jotenkin mieltähivelevää, että parisenttisistä pikkunyssäköistä saa vielä aikaan jotain noin "oikeannäköistä".
Tuosta keskeneräisestä lapasparista vielä, että hienosti aloitin tekemään toista lapasta, ja huomasin vasta peukun kohdalle päästyäni, että olin aloittanut 8 silmukkaa pienemmällä silmukkamäärällä kuin olin kuvitellut tehneeni ensimmäisen. Noh, onneksi sinä vaiheessa pystyi vielä kääntämään liian kapoisan lapasen varren pienen ihmisen sukaksi, ja as if by magic, keskeneräisiä käsillä olevia töitä onkin yhden sijasta kaksi. Voih. Onneksi tulee se joulu. Saapahan joku pieni tyttöinen söpöt vaaleanpunaraitaiset polvisukat. Ei kerrota kellekään että niistä piti tulla aikuisten lapaset...
Lähetä kommentti