Vuoden 2010 lopulta löytyi kysely, johon kirjoittaja toivoi kaikkien, joita se koskettaa, vastaavan omassa blogissaan. Taidampa laittaa oman korteni kekoon, MIKÄÄN ei ole hauskempaa kuin kyselyt!
Mitä on nyt tekeillä tai mitä teit viimeksi?
Viimeksi tein hahtuvavillahousut ja itämaisen tanssin sifonkihousut. Nyt on tekeillä kirjastokassi Verttiselle ja toiset pienet hahtuvahousut. Yhtäaikaa.
Millaisia muistoja sinulla on käsitöihin liittyen lapsuudestasi?
Meillä on ommeltu aina. Äiti teki minulle ja siskolle vaatteita mummon tuoista kankaista. Mummo, vanha hamsteri, taas oli löytänyt aarreaitakseen jonkun firman, josta sai kympillä (siis markoilla) jättiläiskassillisen pakanloppukankaita. Sattumanvaraisia. Niitä meiltä löytyy vieläkin. Luonnollisestikaan yksi säkki ei rittänyt, vaan arvelen, että avaamattomia on varmasti vielä näin 25 vuoden jälkeenkin jossain varastoissa. Siskon ja mummon kanssa myös käytiin kaupungin järjestämässä ompelupaikassa, josta löytyi ohjausta, kaavoja, koneita ja kaikki vipstaakit, mitä maa päällään kantaa. Kesälomat menivät ommellessa. Sisko taisi ensimmäisellä luokalla ommella ensimmäisen vuorillisen tuulipuvun itselleen.
Toinen mummo taas piti suvun villasukissa. Sen perusjoululahja joka vuosi oli Tiimarin askartelukassi, ja villasukat, joissa oli sisällä Pätkispatukat.
Oletko oppinut joltain sukulaiselta tai tutulta esimerkiksi kutomista ennen koulun käsityön tuntien alkamista?
Minä en. Mutta kuusi vuotta nuorempi sisko kyllä. Meillä hamsterimummo innostui ompelemisesta kun olin ala-asteella, ja sen jälkeen se näkyi kaikessa. Myös oppimisessa. Koulun ulkopuolella minä olen oppinut eniten, mutta olin kuitenkin jo koululainen. Äidin äiti, -Rouva-, neuloi sukkia, muttei opettanut taitoa muille.
Parasta koulun käsityön tunneissa?
Varmastikin se, että näki osaavansa tehdä ihan mitä vaan mitä otti projektikseen.
Entäs pahinta?
Kangas- ja lankavalikoimat. Itse ei saanut tuoda materiaaleja, piti valita koulun varastoista, eikä siellä koskaan ollut mitään mielestä. Minä kun olen tällainen väriterapisti, en varmasti pistä päälleni mitään, mikä ei miellytä omaa silmää. Ja sitten se, että kaikki edistyi niin hitaasti, kun luokalla oli 24 tyttöä ja kaikki yhtäaikaa ompelemassa ja pyytämässä neuvoa.
Millaiset tuli ensimmäisistä villasukistasi tai lapasista?
Oletko oppinut joltain sukulaiselta tai tutulta esimerkiksi kutomista ennen koulun käsityön tuntien alkamista?
Minä en. Mutta kuusi vuotta nuorempi sisko kyllä. Meillä hamsterimummo innostui ompelemisesta kun olin ala-asteella, ja sen jälkeen se näkyi kaikessa. Myös oppimisessa. Koulun ulkopuolella minä olen oppinut eniten, mutta olin kuitenkin jo koululainen. Äidin äiti, -Rouva-, neuloi sukkia, muttei opettanut taitoa muille.
Parasta koulun käsityön tunneissa?
Varmastikin se, että näki osaavansa tehdä ihan mitä vaan mitä otti projektikseen.
Entäs pahinta?
Kangas- ja lankavalikoimat. Itse ei saanut tuoda materiaaleja, piti valita koulun varastoista, eikä siellä koskaan ollut mitään mielestä. Minä kun olen tällainen väriterapisti, en varmasti pistä päälleni mitään, mikä ei miellytä omaa silmää. Ja sitten se, että kaikki edistyi niin hitaasti, kun luokalla oli 24 tyttöä ja kaikki yhtäaikaa ompelemassa ja pyytämässä neuvoa.
Millaiset tuli ensimmäisistä villasukistasi tai lapasista?
Lapaset olivat pinkki-laventelit koulussa tehdyt, pinkkiä rannekkeet ja peukut, ja lilaa itse lapasosa. Muistan, ettei mistään tehty mallitilkkuja (joten en tee niitä vieläkään), ja minun jättiläiskäsialallani lapasista tuli tietysti näille pygmisormille aika reilut. Minä tarvitsen 1-1,5 numeroa suositusta pienemmät puikot, jotta tulee kaunista ja napakkaa, eikä sitä kukaan tiennyt koulussa.Koulussa en koskaan tehnyt villasukkia. Muistan, että jotkut tekivät, mutta siinä oli joku vaihtoehto, enkä uskonut selviäväni sukista, joten tein sen vaihtoehdon. Mutten kuolemaksenikaan muista mikä se oli :) Ensimmäinen sukkaviritelmä tuli teinivuosina isälle, joka osti langat ja pyysi sukat. Yhden sain valmiiksi, ja se olisi sopinut mainiosti jollekin kipsijalkaiselle. Sukat päätinkin opetella vasta vanhalla iällä, ja opettelinkin, Keuruulla tanssia opettaessani.
Yksi ilta piti odottaa kyytiä kotiin kun kyydittäjällä oli ylimääräiset kuorotreenit. Kävelin paikalliseen S-Marketiin ja ostin puikot ja seiskaveikkaa, kun kerässä oli ohje sukille. Istuin sitten opetuskoululla, kuuntelin mummujen kuorotreenejä, tavasin sukkaohjetta, ja osasin. Niistä tuli sukat Eskoselle, ja sen jälkeen sukkia olisikin saanut (ja saisikin) tehdä niin paljon kuin ehtisi. Ja se seiskaveikan ohje muuten, sitä muutin heti seuraaviin sukkiin. Kärkikavennukset ovat ihan pöljät siinä, ja kokoluokitus on aika reilu. Minä tykkään istuvista sukista, en sellaisista, jotka pyörivät jalassa ja menevät kurtulleensa. Joten teen omia versioitani, en seiskaveikan ohjeisia.
Onko ompelukone ystävä vai vihollinen?
Ystävä, ehdottomasti. Yksi parhaista.
Isotöisin juttu jonka olet koskaan tehnyt?
Varmaankin vanhojenpäiväpuku. Se oli mustaa samettia ja sen suunnittelin itse (vaikka se hamsterimummo on jopa tuonut piirrustuksia jonkun häälehden välissä jälkikäteen muistoksi siitä, kuinka HÄN suunnitteli puvun minulle). Se toteutettiin Marjatta-ohjaajan hyvässä hoivassa ja monia eri kaavoja yhdistellen samaisessa ompelupaikassa, josta on jo ollutkin puhetta.
Kamalin/hienoin vaate jonka olet ommellut?
Kamalin oli varmaan pakolla tehty flanellikauluspaita ala-asteelta. Se oli ruma ja tylsä, enkä varmasti käyttänyt sitä kertaakaan koskaan. Hienoin on ehkä ollut täysin ilman kaavoja omasta päästä tehty musta yksiolkaiminen mekko, jonka puuhasin lakanasta juhliin, jossa piti olla päällä "disainia". Se oli ihan tosi hieno ja istui täydellisesti ja se sai kehuja ja kyselyitä pitkin iltaa, hahaa!
Mitä itsetehtyä olet antanut joskus lahjaksi?
Mitähän en ole? Sukat on kestosuosikki, mutta paljon ja mielellään teen itse, ihan mitä vaan. Vaikka hilloa (tosin siitä on haastavaa luopua, kun hilloa tarvitaan kotonakin niin paljon), tai hattuja. Kasseja tai leipiä (jouluna erityisesti, joululimppuja). Kestovaippoja piskuisille vastasyntyneille. Kaikenlaista.
Minkä taidon käsityön saralta haluaisit oppia?
Kärsivällisyys olisi oikein hyvä taito. Mä aloitan hyvin herkästi kaikenlaisia projekteja, mutta loppuunsaaminen on erinomaisen haastava laji.
Millainen käsitöihin tai askarteluun liittyvä kauppa saisi sinut riehaantumaan? Mitä käsitöihin liittyvää ostit viimeksi?
Yksi ilta piti odottaa kyytiä kotiin kun kyydittäjällä oli ylimääräiset kuorotreenit. Kävelin paikalliseen S-Marketiin ja ostin puikot ja seiskaveikkaa, kun kerässä oli ohje sukille. Istuin sitten opetuskoululla, kuuntelin mummujen kuorotreenejä, tavasin sukkaohjetta, ja osasin. Niistä tuli sukat Eskoselle, ja sen jälkeen sukkia olisikin saanut (ja saisikin) tehdä niin paljon kuin ehtisi. Ja se seiskaveikan ohje muuten, sitä muutin heti seuraaviin sukkiin. Kärkikavennukset ovat ihan pöljät siinä, ja kokoluokitus on aika reilu. Minä tykkään istuvista sukista, en sellaisista, jotka pyörivät jalassa ja menevät kurtulleensa. Joten teen omia versioitani, en seiskaveikan ohjeisia.
Onko ompelukone ystävä vai vihollinen?
Ystävä, ehdottomasti. Yksi parhaista.
Isotöisin juttu jonka olet koskaan tehnyt?
Varmaankin vanhojenpäiväpuku. Se oli mustaa samettia ja sen suunnittelin itse (vaikka se hamsterimummo on jopa tuonut piirrustuksia jonkun häälehden välissä jälkikäteen muistoksi siitä, kuinka HÄN suunnitteli puvun minulle). Se toteutettiin Marjatta-ohjaajan hyvässä hoivassa ja monia eri kaavoja yhdistellen samaisessa ompelupaikassa, josta on jo ollutkin puhetta.
Kamalin/hienoin vaate jonka olet ommellut?
Kamalin oli varmaan pakolla tehty flanellikauluspaita ala-asteelta. Se oli ruma ja tylsä, enkä varmasti käyttänyt sitä kertaakaan koskaan. Hienoin on ehkä ollut täysin ilman kaavoja omasta päästä tehty musta yksiolkaiminen mekko, jonka puuhasin lakanasta juhliin, jossa piti olla päällä "disainia". Se oli ihan tosi hieno ja istui täydellisesti ja se sai kehuja ja kyselyitä pitkin iltaa, hahaa!
Mitä itsetehtyä olet antanut joskus lahjaksi?
Mitähän en ole? Sukat on kestosuosikki, mutta paljon ja mielellään teen itse, ihan mitä vaan. Vaikka hilloa (tosin siitä on haastavaa luopua, kun hilloa tarvitaan kotonakin niin paljon), tai hattuja. Kasseja tai leipiä (jouluna erityisesti, joululimppuja). Kestovaippoja piskuisille vastasyntyneille. Kaikenlaista.
Minkä taidon käsityön saralta haluaisit oppia?
Kärsivällisyys olisi oikein hyvä taito. Mä aloitan hyvin herkästi kaikenlaisia projekteja, mutta loppuunsaaminen on erinomaisen haastava laji.
Millainen käsitöihin tai askarteluun liittyvä kauppa saisi sinut riehaantumaan? Mitä käsitöihin liittyvää ostit viimeksi?
Minä riehaannun niin helposti. Ei tarvitse olla kovin paljoa Tiimaria mielenkiintoisempi paikka ja olen aivan myyty. Suosikkikauppani on lankapuoti TitiTyy, jonka pieneen myymälään mahtuu toinen toistaan ihanampia värejä ja tunnelmia. Viimeksi ostin, enkä vielä ole saanut (odotellaan vielä ehkä viikon verran) osallisuuden sukkalankaklubiin, jossa tulee kaksi kerää (yksi pääväriä ja pienempi kontrastiväriä) Väinämöinen -sukkalankaa sattumanvaraisissa väreissä ja ohje kirjoneulesukkiin. Sitä odotellessa olisikin hyvä saada tuossa marinoitumassa olleet Verttisen apinasukat valmiiksi, niin pääsisi uusia lankoja kokeilemaan.
Nykyään ostamista rajoittaa se, että olen päättänyt saada ostaa uutta (lankaa) vasta sitten, kun olen joko saanut kymmenen neulomusta valmiiksi, tai kymmenen vanhaa, omaa kerää käytettyä. Olen joulun jälkeen saanut ostaa jo kolme kerää, ja neljäs ja viides odottavat ihan muutaman työn päässä. Oma (tylsä) lankavarasto hupenee ihanteellisesti tällä tyylillä. Ja uusia keriä saa miettiä tosi tarkkaan ja hankkia vain taiten harkiten, jolloin ne tulevat hyvään käyttöön heti.
Voisiko käsitöistä tulla sinulle ammatti?
Ihan pienessä mittakaavassa siitä onkin tullut. Teen Kestovaippakaupalle vaippoja ja bodyn jatkopaloja aina välillä, ja omaan puotiin pesulappuja, kestositeitä, selänlämmittimiä, tossupusseja ja muuta pientä, sekä ompelen tossunnauhoja ja teipitän voimisteluvanteita.
Mitä projekteja on nyt suunnitteilla?
Nykyään ostamista rajoittaa se, että olen päättänyt saada ostaa uutta (lankaa) vasta sitten, kun olen joko saanut kymmenen neulomusta valmiiksi, tai kymmenen vanhaa, omaa kerää käytettyä. Olen joulun jälkeen saanut ostaa jo kolme kerää, ja neljäs ja viides odottavat ihan muutaman työn päässä. Oma (tylsä) lankavarasto hupenee ihanteellisesti tällä tyylillä. Ja uusia keriä saa miettiä tosi tarkkaan ja hankkia vain taiten harkiten, jolloin ne tulevat hyvään käyttöön heti.
Voisiko käsitöistä tulla sinulle ammatti?
Ihan pienessä mittakaavassa siitä onkin tullut. Teen Kestovaippakaupalle vaippoja ja bodyn jatkopaloja aina välillä, ja omaan puotiin pesulappuja, kestositeitä, selänlämmittimiä, tossupusseja ja muuta pientä, sekä ompelen tossunnauhoja ja teipitän voimisteluvanteita.
Mitä projekteja on nyt suunnitteilla?
Muutamat hyvin marinoituneet keskeneräiset työt valmiiksi, ja sitten pääsee tekemään niitä uusia Väinämöis-sukkia, kunhan värijännitys vielä tiivistyy ja raukeaa kesäkuun alussa :) Lanka itsessään on tuttua, ja ihanaa, mutta nuo värit jännittävät kyllä, erityisesti kun toinen niistä on tätä klubia varten värjätty, eli sitä ei ole olemassa muuten!Puotiin pitäisi tehdä voimisteluvanteiden suojapusseja, pesulappuja ja tossupusseja, jotta saisi kesäkuun lopun inventaariosta helpomman hallita.
Että kiitokset Norsikselle aamun piristyksestä, nyt on hyvä lähteä päivän hommiin.
Vastatkaa toki tekin.
-Anjusha
-Anjusha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti