1. Taidan olla välipalaihmisiä.
2. Kaikenlaiseen sitä ihmiseltä löytyykin lankaa kotoa.
Löysin Ravelrystä iät ja ajat sitten ilmaisohjeen pääkallotiskirättiin. Lauantaina, ihan väsyksissä, aamujumppatunninpidon jälkeen raahustaessani puodille, piti yhtäkkiä poiketa TitiTyyllä (ehkä ihan vaan saamassa vauhtia ihanan värisistä langoista) kun keksin, etten voi aloittaa tuon rätin tekoa ilman pyöröpuikkoa, eikä yhtäkään sellaista ollut kassissa, ja lisäksi oikeastaan juurikin senpaksuinen (3.25) puuttui kokonaan varastosta, ja vähäsen oli jo syyhyttänyt kokeilla KnitPro:n puikkojakin, kun niiden virkkuukoukut on ainakin maailman parhaita.
Empä olisi ensimmäisenä uskonut löytäväni itseäni tekemästä mustaa pääkallotiskirättiä. Ehkä himppuisen epätodennäköinen neulomus on se, tässä villasukkia tarvitsevassa taloudessa. Mutta olipas hauska. Työ eteni hurjaa vauhtia kun silmukoita oli vain 40, ja joka kerroksella sattui ja tapahtui. Tuossa leuan kohdalla oli pari kerrosta, jotka toistivat itseään, mutta muutoin kuvio muuttui koko ajan. Ja kun kyseessä on vain oikean ja nurjan neulominen, ei tekemistänsä tarvitse tuijottaa (mutta ohjetta kylläkin), jolloin lopputulos onkin yllätys. Ja pikkuinen työ toimii oivallisesti vaikka harjoitustyönä aloittelevalle neulojalle, tai mallitilkkuna uudelle langalle.
Samalla tekniikalla on Ravelryssä ehkä kymmenkunta ohjesarjaa, jotka maksavat pari lanttia kappaleelta, ja ovat eri teemoittain järjesteltyjä. On joulurättejä, vauvarättejä, halloweenrättejä, pääsiäisrättejä, talvirättejä, rantarättejä, keväträttejä ja valentiinirättejä. Niihin saattaisi jopa olla vaara jäädä koukkuun. Tiskirättikoukkuun :)
Anjusha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti