Steinerpenaaliharjoituksia

Tenavainen on aloittamassa koulutaivaltaan syksyllä. Kouluun tutustuessa tuleva opettaja ohjasti ottamaan kouluun mukaan riittävän ison repun (kerhoreppuun eivät steinerkoulussa käytetyt isot vihot mahdu), sisäkengät, lampaantaljan (pepun alle, pulpetteja kun ei alaluokilla ole lainkaan ja toisinaan ollaan lattialla) ja penaalin, josta sai ohjeet kotiin joko itse ompelua tai tilaamista varten.

Täytyihän sitä ompelua kokeilla.
Lapsille tulee kouluun mehiläisvahaliidut, kahdenlaiset. Toiset ovat tavallisen värikynän näköisiä pyöreitä tikkumaisia, ja toiset taas pienen tulitikkurasian muotoisia palikkaliituja. Ja molemmille on syytä olla paikka, ja jokaisella tenavalla oma puuvillakankainen penaali. Ja kun jokaisella on vähän eri värinen penaali, ei penaalissa tarvitse olla nimeä ollenkaan, lapset tunnistavat omansa kun jokaisella on saman muotoinen, mutta erilainen.

Kyniähän (niitä virallisia) meillä ei kotona (vielä) olekaan, mutta lienee ne viisasta hankkia kotiinkin, että on sitten jotain, jolla tehdä läksyt, KUN se penaali kuitenkin unohtuu ottaa reppuun mukaan koulusta.

Ajatus penaalissa on siis olla kangasrulla, jossa on ompeleilla tehty rullan sisään kolosia liituja varten. Ja kiinni rulla rullaillaan naruilla, jotka ovat ommeltuina penaalin toiseen laitaan. Saapi opetella solmimisen ihmeellistä maailmaa rullaillessaan. 

Ohjeissa neuvottiin suosimaan yksivärisiä kankaita ommellessaan. HAH! Heti tuli välitön hinku saada tehdä NIIN kuviollisista kankaista kuin ikinä, erityisesti, kun suositusta ei oltu perusteltu mitenkään. Naapurin äitee osasi kyllä onneksi kertoa, että kyllä siellä kuviollisiakin kankaita on, erityisesti niissä tilattavissa valmiiksi ommelluissa versioissa, ja että yksivärinen sisäpuoli olisi siinä mielessä kätevä, että värikynien värit on helppo hahmottaa ja erottaa yksivärisestä taustasta. Perustelussa tuntui olevan sen verran järki, että kokeilin penaaliosastoa yksivärisellä sisäkankaalla, mutta ulkokankaaksi valikoitui kangaskaapista vain niitä kuviollisia versioita.

Eihän se yhden pussukan ompeleminen riittänyt mitenkään, piti saada kokeilla, kuinka malli toimii tuolla kankaalla, ja tuolla, ja tuollakin! Kolme pussukkaa ompelin Verttisen eskariaamupäivän aikana. Saapipahan valita mieleisensä sitten kouluun. 

Ajatus pussukoiden monessa määrässä oli myös, että jos niitä jokusen tekisi kesän aikana nuista kodin jäämistökankaista, voisi niitä lahjoittaa vaikkapa koululle myytäväksi sitten syksyllä, jos niitä jääpi yli. Tuo koulu kun on yksityiskoulu, ja varainhankintaa tehdään muun muassa nuiden penaaleiden avulla. Kotiin voisi siis jäädä yksi pussi kotiläksyjä varten, kouluun Verttiselle mennä toinen, ja sitten Kalle-kaverin äireen kanssa puhuttiin, että ehkä voisin tehdä Kallenkin penaalin, jos sellainen sujuu sopivasti. Ja näyttäisi tuo sujuvan. Täysin umpi-yksinkertaista suoran viivan ompelua, ei mitään temppuja eikä taikuutta.

Nyt sitten vaan kyniä tilaamaan, ja odottelemaan syksyn tuloa :)

Anjusha

Aamukahvilla -patalappu; luopumisen kunniaksi.

Osana edellisessä postauksessa mainittua luopumisprojektia päätin luopua kahdesta varmaan kuutisen-kahdeksisen vuotta lankakopassa lojuneesta puuvillalankakerästä. Ne on hankittu joskus kauan sitten Jyskän Varastomyymälästä, halvalla kun sai (voi vihonviimeisyyttä!). Se oli sitä aikaa, kun Novita eli luonnonmukaistelukauttaan, ja kaikki oli "wind", "cloud" tai "stone" nimeltään. Tuon puuvillankin vyöte oli kauniin maitokahvinruskea, ja sai koko kerän näyttämään siltä, että nauloja on vissin varmasti yhtä luonnon kanssa :) Sillä kai minäkin niihin kahteen kerääni haksahdin, vaikken ikinä ole tykännyt tehdä puuvillasta mitään koukulla tai puikoilla.

Luovuin siis, mutta vain tehdäkseni niistä jotain. Kirjakerhosta tupsahtanut Patalappuja-kirja olikin oikein oivallinen lisä tähän luopumishommaan, siellä kun ohje toisensa perään kehottaa käyttämään jämälankoja ja eri värejä ja pikkunyssäköitä sitä ja tätä.

Tällainen tuli sitten ensimmäisestä luopumisestani:

Ja vaikka se on puuvillaa, siitä tuli aika herkkis, mukavasti paksu ja ensikokeilulla (teemukia nostaessa) ainakin oikein eristävän tuntuinen. Ajattelin sitä ensin lahjoa jonnekin, mutta luulen etten taida sittenkään raaskia, niin paljon kuin luopumisprojektista onkin kyse. En muista, onko kouluaikaan meilläpäin tehty patalappua. Ihan varmaan on, mutta vaikka muistan monta koulukäsityötä, sellaista en muista. Olkoon tämä nyt sitten ensimmäinen muistettava patalappuni :)

Herkkis.

Anjusha

Saippuavillikset

Joulukuu mennä vipottaa. Sitä kun elää henkisesti vielä jossain marraskuun lopussa, ei ole ollenkaan mikään kiirus saada mitään valmiiksi, noin niinkun joulua ajatellen. Mutta niin vaan on, että kalenteri todistaa jouluaaton olevan ihan lähellä, joten jotain varmaan pitäisi asian eteen tehdä.

Voin tehdä jo yhden paljastuksen, se kun on osoittautunut niin tuntemattomaksi ilmiöksi, että jos sen paljastaa nyt, viime hetken lahjaideoijat voivat siitä vielä tarvittaessa napata itselleen pelastuksen.

Olen jo ehkä puolisentoista vuotta katsellut Ravelryssa "soap sweater" -hakusanalla löytyneitä ihanuuksia. Vielä enemmän niitä löytää pelkällä "soap" -sanalla. Enkä ottanut mitään ohjetta, katselin vaan, ja puuhastelin näin:

Pyöräytetään siis saippua (tuoksuton, LV, jotta allegisetkin voivat käyttää) villapaidan sisään, humps vaan. 

Jaa että mitä hyötyä siitä sitten on, paitsi että se on ihan kivan näköinen?

1. Kaikki 100% villaiset langanjämät saa hyvään käyttöön

2. Saippua ei luikastele kädessä pestessä, sen voi tarvittaessa ottaa vaikka kylpyyn.

3. Villalla voi hinkuttaa likaiset tassut putipuhtaaksi.

4. Saippuasta ei tule ikilähmäinen lilluessaan lavuaarin reunalla.

5. 100% villa HUOPUU saippuan ympärille saippuan pienentyessä, jolloin villapaita mahtuu pienemmällekin saippualle. 

Siis nerokasta.

Minä rakensin villapaidat sukkapuikoilla. Aloitin neljällä silmukalla ja lisäilin niin, että paidasta tuli suorakaiteen muotoinen. Jatkoin suoraan sileällä niin pitkälle, että saippua oli juuri ja juuri peittynyt, ja kavensin samalla tavalla kuin olin leventänytkin (ja viime hetkellä sujautin saippuan villiksen uumeniin), kunnes jäljellä oli 2 silmukkaa per puikko. Kevyt päättely, ja villis on valmis.

Täytynee tehdä yksi kotiinkin. Mutta vasta sitten, kun aatto on mennyt :) Sillä saippuoita on vielä, lankaa lankakopassa vaikka muille jakaa ja aattoonkin vielä monta päivää. 

Kevyt pikkumuistaminen niille, joille ei oikein keksi mitään, tai joille sattumalta on piipahtamassa kylään juuri ennen joulua. Auttaa sekä omaa lankavarastoa että hyvää mieltä, eikä vie liikaa aikaa tai energiaa.

Että rennokasta joulua sinnekin. 

Minä taidan unohtaa ressaamisen tänä jouluna :)

Anjusha

Viikonlopun välipala

Tein tänä aamuna kaksi huomiota.

1. Taidan olla välipalaihmisiä.

2. Kaikenlaiseen sitä ihmiseltä löytyykin lankaa kotoa.

Löysin Ravelrystä iät ja ajat sitten ilmaisohjeen pääkallotiskirättiin. Lauantaina, ihan väsyksissä, aamujumppatunninpidon jälkeen raahustaessani puodille, piti yhtäkkiä poiketa TitiTyyllä (ehkä ihan vaan saamassa vauhtia ihanan värisistä langoista) kun keksin, etten voi aloittaa tuon rätin tekoa ilman pyöröpuikkoa, eikä yhtäkään sellaista ollut kassissa, ja lisäksi oikeastaan juurikin senpaksuinen (3.25) puuttui kokonaan varastosta, ja vähäsen oli jo syyhyttänyt kokeilla KnitPro:n puikkojakin, kun niiden virkkuukoukut on ainakin maailman parhaita.

Empä olisi ensimmäisenä uskonut löytäväni itseäni tekemästä mustaa pääkallotiskirättiä. Ehkä himppuisen epätodennäköinen neulomus on se, tässä villasukkia tarvitsevassa taloudessa. Mutta olipas hauska. Työ eteni hurjaa vauhtia kun silmukoita oli vain 40, ja joka kerroksella sattui ja tapahtui. Tuossa leuan kohdalla oli pari kerrosta, jotka toistivat itseään, mutta muutoin kuvio muuttui koko ajan. Ja kun kyseessä on vain oikean ja nurjan neulominen, ei tekemistänsä tarvitse tuijottaa (mutta ohjetta kylläkin), jolloin lopputulos onkin yllätys. Ja pikkuinen työ toimii oivallisesti vaikka harjoitustyönä aloittelevalle neulojalle, tai mallitilkkuna uudelle langalle.

Samalla tekniikalla on Ravelryssä ehkä kymmenkunta ohjesarjaa, jotka maksavat pari lanttia kappaleelta, ja ovat eri teemoittain järjesteltyjä. On joulurättejä, vauvarättejä, halloweenrättejä, pääsiäisrättejä, talvirättejä, rantarättejä, keväträttejä ja valentiinirättejä. Niihin saattaisi jopa olla vaara jäädä koukkuun. Tiskirättikoukkuun :)

Anjusha